keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Liikkeellä

Syntymän jälkeisinä päivinä olin melko lailla naulittuna sairaalan vuoteessa. Kun ensimmäinen kävely ruokasaliin oli tehty, itkin miehelleni etten halua poistua tytön kanssa sairaalasta ikinä. Aika nopeasti mieleni kuitenkin muuttui. Tosin kotimatkalla piti itkeä ensimmäiset itkut, selvitäänkö me hengissä tästä maailmasta. Huh, hormonit ja tunteet.
 
Ensimmäisten viikkojen aikana ajatuskin kotoa poistumisesta tuntui kohtuuttoman suurelta riskiltä, vailla mitään logiikkaa. Pysyttelimme kotona, neuvolakäyntejä lukuun ottamatta. Kun kaksi viikkoa oli kulunut rohkeana äitinä pakkasin lapselle liioitellun määrän vaatekertoja ja lähdimme vaunulenkille. Kun eka kerta oli koettu, ulkoilusta on tullut kutakuinkin päivittäistä. Hetket ovat mukavia siitäkin syystä, että vuorokauden pisimmät unet toteutuu juurikin vaunuissa ulkona.
 
Sisälenkkejä kertyy iltaisin kulkien kotimme huoneesta toiseen neiti Manduca-kantorepussa. M. on mieltynyt reppuun siinä määrin, että vaati lähteä tyttärensä kanssa ulkokävelylle ihan kaksin. Siksi minä siis tässä nyt. Järkevintä olisi tietenkin nukkua tämäkin väli, mutten malta.
 
Eilen kävimme mökillä kevätpäivää viettämässä. Ja opimme, että jos haluaa kantaa lasta kantorepussa, kannattaa olla sellainen vaate missä on lahkeet. Pussimainen toppapuku ei toimi.
 
Meillä on myös uusi menopeli. Pitkään kapinoin ajatusta vastaan. Ajattelin, että meidän perhe ei kyllä tuhoa luontoa jollakin niin turhalla kuin auto. Vaan sellainen meille hankittiin ja täytyy myöntää, että se tarjoaa meidän perheelle huomattavasti enemmän mahdollisuuksia esimerkiksi ystävien tapaamiseen ja mökillä käyntiin. Myös kauppareissut sujuvat huomattavasti helpommin. Perhemarkettiin perheautolla ja voitteko kuvitella: parkkeerasimme perhepaikalla. Itse huvituin tilanteesta. Joitakin vuosia sitten en olisi voinut kuvitella tätä hetkeä. Niin, että meitä saa nyt kutsua kylään!
 
Kyllä se jää ei taida enää kantaa.

 
Keinu kaivettiin esille ja ensimmäiset vauhdit saatu.
Tuskin maltan odottaa kesää, kun voi keinua tyllerön kanssa.
 
Auton pitää olla tottavie puhdas. Vedet vaikka jäistä.
 
 

6 kommenttia:

  1. Jäätävän puhdasta tulee. Kyllä maalla on mukavaa😍 Ja pikkuhiljaa sitä oppii lähtemään ja tekemään asioita myös pienen vauvan kanssa päivä päivältä enemmän ja rohkeammin ja huomaa, että kyllähän tästä selviää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sitä kerkiää vielä monet paikat maailmassa yhdessä käymään ;).
      Maalla on mukavaa, ihanaa että kesä tulee.

      Poista
  2. Hurruutelkaa meille kyllään! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa Maailma kylässä tiimoilla ajattelin, että niin voisi tehdä ..
      Tai jos neiti rauhoittuu koliikin kanssa, niin mahdollisesti jaksetaan ennen sitäkin tehdä kaupungista poistumisia. :)

      Poista
  3. Onnea uudelle perheautolle :) Ajelkaa joskus tännekin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)