perjantai 7. kesäkuuta 2013

Sukunimi ja juhlasuunnitelmia

Tällä viikolla kävimme allekirjoittamassa paperin, jossa ilmoitimme halumme avioitua. Samassa hötäkässä nimi meni alle paperiin, joka määrittelee sukunimeni avioitumisen jälkeen. Kun tulimme kotiin meillä oli vihdoin rauhallinen hetki istua alas ja jutustaa ilman kiirettä (paitsi pieni patistava kiire mennä nukkumaan jotta jaksaa tehdä töitä seitsemältä aamulla). Kevyesti alkanut hauska sukunimikeskustelu päätyi aamuyhdeltä juttelun rönsyttyä kulttuurieroista perinteisiin ja naisten ja miesten tasa-arvoon. Lopulta totesimme, että sukunimiasiakin voi olla kovin moniulotteinen eikä niin yksinkertainen, mutta pääasia lienee, että me olemme molemmat tyytyväisiä omaan yhteiseen päätökseemme.
 
Suomen suven nauttimisen lisäksi olemme kevyen leppoisasti suunnitelleet meille tärkeää päiväämme: hääpäivää. Voisin runoilla monta liuskaa hunajaista tekstiä siitä, miten olemme päätyneet tähän ja miten onnekkaita koemme olevamme, mutta säästän teidän liialliselta siirapilta. Itse häiden suunnittelu tuntuu helpolta, koska tärkeimmät asiat on jo: toisemme. Toki hyvien häiden suunnittelu vaatii pikku järjestelyä, mutta meitä on lykästänyt siinä määrin että moni asia kuten paikka ja puku järjestyi hyvien sattumien kautta mutkitta ja luontevasti. Suurin ongelma lienee se, että olen äärimmäisen huono pitämään salaisuuksia (sen kärsimättömyyden lisäksi toinen ajoittain hankala piirre), joten en millään malttaisi olla näyttämättä kuvia puvusta tai paikasta tai kutsuista. Mutta vihjeitä saa aina antaa. Ja yhden haluan antaa (jos ette kerro kellekään). Puku. Voi se puku. En ole kovin hyvä etsimään netistä kaikenmaailman vaateasioita, mutta kuin taikaiskusta hakusanoilla kierrätys ja hääpuku päädyin tälle sivulle: http://bunicanni.blogspot.fi/ Kun katselin sivun kuvia ja tunnelmaa, tiesin heti kuka pukuni tekisi. Ensimmäisestä sähköpostista siihen hetkeen, että toin puvun kotiin kaikki sujui loistavasti enkä voisi olla tyytyväisempi. Hetki kuitenkin meni, että sain tulevan mieheni lämpenemään ajatukselle hääpuvusta, joka on tehty vanhasta verhosta. Hänen mielipiteen puvusta saan tietää kahden kuukauden päästä. Siihen asti minun on pideltävä salaisuuksia erittäin kärsivällisesti, mutta onneksi näitä salaisuuksia on kuitenkin erittäin kiva pitää.
 
 
 
 
 

18 kommenttia:

  1. Ooh, aivan mielettömän upeita mekkoja tuolla! Innolla odotan sinunkin luomusta! Että jotkut vaan osaa ja on silmää kierrätysjutuille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mä odotan innolla, että pääsen mekkoilee :).
      Bunican Anni osaa hommansa ja oli myös ihana tyyppi.

      Poista
  2. Hihi, ihanaa häähumua, muistan omani viime kesältä ! :) Nauti!

    VastaaPoista
  3. Hih, mahtavia juttuja! Lämmin halaus ja ihanaa valmisteluaikaa! :) Ja miljoonasti sydämiä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos suuren suuresti.
      Iloisia hymyjä teille!!

      Poista
  4. Ihanaa :-)
    Mutta siis kengät ...Yhä ja edelleen ....

    T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen varmaan flipflopeissa, koska kenkiä joista pitäisin ei ole olemassa. :)

      Poista
  5. Hei, en ole ennen kommentoinut, vaikka lueskelen blogiasi mielenkiinnolla. Kiinnostaa kuitenkin nyt kysyä noista papereista. Et ole kertonut, kuinka onnistuitte saamaan miehen esteettömyystodistuksen avioliittoa varten. Tyttäreni meni viime kesänä naimisiin afrikkalaisen miehen kanssa ja sen todistuksen saaminen mihen kotimaasta oli todella monimutkainen ja monipolvinen juttu. Mutta ehkä tuleva miehesi toi esteettömyystodistuksensa jo tullessaan Suomeen?

    Vae

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun käyt lukemassa. :)
      Juu toden totta, otimme selvää hyvissä ajoin kaikista tarvittavista papereista ja mies alkoi hoitaa niitä ollessaan vielä kotimaassa ja toi tarvittavan papereiden tarvittavien leimojen kanssa tullessaan. Ihan yhden toimiston asiahan se ei ollut ... ;). Maistraatissa tuntui kivalta pitkästi aikaa kuulla "nämä paperit on ihan kunnossa";).

      Poista
  6. Vautsi, varmasti upea se sun puku! :)

    VastaaPoista
  7. Eikun halutaan siirappia, kiloittain! Se piristäisi niin omaa harmaata arkea.

    Ja paljasta vähän salaisuuksia, ei me kerrota kellekään ;)

    Nauti järjestelyistä!!!! Ihana kun saat miettiä rakkauden juhlaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain siirappisia pisaroita pistän tekstien sekaan, lupaan sen :).
      Salaisuuksia meinasin jo viimeksi laittaa, mutta sain sen verran noottia "sä et kyllä osaa pitää mitään salaisuuksia", että teen kaikkeni jotta näytän piilevät salaisuuskykyni. :)

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Sukunimi julkistuu juhlapäivänä. Siihen asti mun pitää suuni supussa, koska jotain kuulema on hyvä pitää ylätyksenä. ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)