perjantai 15. marraskuuta 2013

Yhdentoista kohdan haaste

Haasteen säännöt
  • Kiitä haastajaa
  • Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 faktaa itsestään.
  • Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
  • Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
  • Heidän pitää valita 11 bloggaajaa.
  • Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.
  • Ei takaisin haastamista.
 
Kiitos Maame Esi!!!
Nyt olen suorittanut ensimmäisen tehtävän eli haasteen antajan kiittämisen. Siirryn tehtävään kaksi.  
 
 
11 faktaa minusta
 
1. Tämä haaste toi mieleeni nuoruuden slämärit, niitä oli aina kiva täyttää. Erityisesti se "Kenestä tykkäät?" -sivu oli yhtä kovaa matskuu, ku nykyajan facebookit sun muut sometukset.
 
2. Opin tällä viikolla sanan 'sometus' katsoessani nuorten kanssa töissä Idolssia. Tunsin olevani vähän epäaallon harjalla, koska en tiennyt mitään Idols-laulajista enkä sometuksen syvintä olemusta.
 
3. Uskon hyvään.
 
4. Pelkään toisinaan pahinta.
 
5. Tunteeni ovat usein molempiin suuntiin kallellaan enemmän kuin keskiverto. Välillä toivoisin tuntevani asteen verran vähemmän. Enimmäkseen minusta on kuitenkin kiva olla tunteikas.
 
6. Innostun helposti monenmoisesta. Tällä hetkellä innostun päivittäin Raparperista, M.:sta, Joulusta ja joulukuusta. Kaikkiin edellä mainittuihin liittyen olen värkkäillyt ja suunnitellut pieniä ja suuria juttuja.
 
7. Huolestun helposti asioista, joita ei ole vielä lähimainkaan tapahtunut saati, että ne välttämättä ikinä missään muotoa tapahtuu. Tällä hetkellä TOP3 huolenaiheeni ovat rasismi, raha ja jämähtäminen.
 
8. Ajankäyttöni ei ole järkevää silloin, kun pitäisi mennä nukkumaan ettei aamulla väsytä. Esimerkiksi nyt. Näin käy usein. Innostun iltaisin.
 
9. Haluaisin keittiöömme verhon, joka maksaa liikaa. Se kyseinen verho on käynyt nyt päivittäin mielessäni kuukauden ajan. Pohdin olenko jumiutunut ajatukseen vai onko se oikeasti tosi hieno.
 
10. Joka päivä opettelen olemaan vähän parempi ihminen. Erityisesti toivoisin olevani parempi vaimo, tytär ja ystävä. Sellainen, joka olisi lempeämpi ja vähemmän kiivastuva tai kaoottinen. Avainsana lienee kärsivällisyys. 
 
11. Olen saanut jo nyt kokea elämässäni huikeita asioita, minkä vuoksi en voi olla tykkäämättä elämästä aika tosi paljon.
 
 
11 kysymystä
 
1. Linkitä kappale, joka kuvastaa sinua ja elämääsi juuri nyt. Perustelut.
 
Ellie Goulding - Your Song

Elämäni ihmisille. Niille, joilta saan elämän tärkeintä voimaa. Sellaisiltakin, jotka eivät edes tajua tekevänsä niin. "How wonderful life is while you're in the world!"
Tämä kappale soi myös meidän häävideomme kohdassa, joka saa minut joka kerta kyyneliin.

2. Elokuva, joka kosketti kovaa? Perustelut.
 
Amelie. Se on vain yksinkertaisesti kaunis.
 
3. Tunnistatko itsessäsi jotakin ennakkoluuloja? Mitä?
 
Kyllä, valitettavasti. Esimerkiksi tiettyihin puolueryhmiin liittyen liitän voimakkaasti streotypioita. Minulla oli myös huimasti ennakkoluuloja suhteemme alussa M.:n kanssa. Voikohan niiltä kukaan täysin välttyä? Lokerointi kuuluu ihmismielen oikkuihin. Tärkeintä lienee, että tunnistaa luulonsa ja on valmis muuttamaan aatoksiaan.
 
4. Rohkein tekosi? 
 
Uskallus kohdata omat heikkoudet, uskallus kasvaa ja kehittyä. Sanoa asioita ääneen, silloinkin kun pelottaa. Isot päätökset, joita on useampi matkan varrella. Rohkeinta lienee elää oman tunteen mukaan.
 
5. Lempipaikkasi? (SR:ltä kierrätetty kysymys.)
 
Toisen ihmisen vieressä, itselle rakkaan.
 
6. Onko bloggaaminen aina itsensä korostamista?
 
Olisin ehkä turhan ennakkoluuloinen, jos sanoisin että on, enhän tunne kuin murtomiljardisosan blogimaailmasta. Otokseni on melko pieni. Itsensä esille tuomista tai ainakin itsensä ilmaisemista ehkäkin kyllä. Jakamista.
 
7. Mistä valitit viimeksi? Miksi?
 
Vakuutuksista. Suomi on hyvinvointivaltio, jossa on maailmanluokan hyvyydet terveys- ja sosiaalipalveluissa. Silti yhä enemmän halutaan vakuutuksia (tällä kertaa puhun vauvavakuutuksesta). Vanhemmat haluavat luonnollisesti lapselleen parasta. Vakuutusyhtiöt kertovat miten kamalaa se sitten on, kun et pääse terveyskeskukseen ja onhan se. Mutta eikö sinne muka sitten pääse? Olenko huono äiti, jos en ota vakuutusta? Eikö lapseni saakaan hyvää terveydenhuoltoa muuten? Olen tilanteesta hämmentynyt, tuohtunut ja huolissani. Mihin meidän terveyspalvelut on menossa?
 
8. Mistä olet ylpeä suomalaisessa kulttuurissa?
 
Vaikka me valitamme, kyllä me myös välitämme.
 
9. Mitä olet tehnyt tehdäksesi maailmasta vähän paremman paikan?
 
Yrittänyt rakastaa niin paljon kuin osaan. Kaikkia. Myös itseäni. Ja tätä isoa palloa.
 
10. (Valo)kuva (itsestäsi), josta pidät erityisen paljon? Näytä/kuvaile se ja kerro mikä siinä viehättää/voimauttaa.
 
Rakkaus, ei muuta tarvita.
 
11. Kuka sinä oikeasti olet?
 
Olen oikeasti ihan ku sinä.


Viimeinen tehtävä oli haastaa kysymyksillä.

Haasteen annan juurikin sinulle! Jos sinä et bloggaa, niin lupaan tehdä slämärin minne voit vastata seuraaviin kysymyksiin:

1. Miksi?
2. Mikä hymyilyttää sinua?
3. Mikä meni pieleen?
4. Koska viimeksi halasit?
5. Mikä on kaunista?
6. Kuka ilahtuisi kuulleessaan sinusta?
7. Mikä on ällöö?
8. Mihin olet viimeksi uppoutunut täysin?
9. Mihin haluaisit ratkaisun?
10. Oletko onnellinen? 
11. Koska sydämesi viimeksi lauloi?
 

15 kommenttia:

  1. Tää on ihana, mun sydän laulaa satasta jokaisen tämän postauksen lauseen kohdalla. Jokainen 11 kohdan yksityiskohta sai hymyilemään, ai hitsi että tykkään susta! Hih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liikutuin vähän vahingossa kommentistasi, voi tunteet. Kiitos. Ja samoin. :)

      Poista
  2. tiiätkö pakko kommata vakuutusasiaa. esikoisen kanssa(pian5v) ei olla ikää tarvittu mutta otettiin ku hän oli 2kk. Kuopuksen (3v) kanssa ois tarvittu se hti ens alkuun ku sillä todettiin sydänvika jonka lääkkeisiin uppos pari vuotta kiitettävä summa mammonaa... Ollaan silti saatu apua aina kun tarvittu eikä suomessa jää hoitoa vaille vaikkei ois vakuutuksia. Ne voi iottaa myöhemminkin. Kuopuksen kanssa ois tietty helpottanu ottaa vakuutus raskausaikana jolloin sydänlääkkeisiin ois saatu ees vähä jeesiä. Mut jos 100e on omavastuu vuodessa niin aika kipee tulee ollaa että se täyttyis. Yksityisellekään harvemmin on tarvetta mennä ellei ny jostain syystä jonot oo aivan mahdottomat kunnalla... tässä vähä omia ajatuksia vakuutuksista. toivottavasti en sekottanu soppaa:)
    Ja kiitos oli kiva tutustua sinuun haasteen kautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, ei sekoittanut ;).
      Ymmärrän tilanteen, kun on erityistä huolta. Raha-asiassa toisaalta pohdin, että noin keskimäärin 500 euron vakutuusyhtiön vuosimaksulla (plus omavastuu) saa jo maksettua joitakin yksityiskäyntejä jos erityinen tarve niille tulee. Ei ole simppeliä ei.

      Yksi painava yhteiskunnallinen asia mielessäni on, lisääntykö Suomessa eriarvoisuus kun enemmän ja enemmän aletaan siirtyä yksityisille palveluille vakuutusyhtiöiden siivittämänä, mikä johtaa helposti siihen, että laadukas terveydenhuolto siirtynee myös sinne, heillä kun on rahaa maksaa kunnon liksat.
      Äh ja puh. Mene ja tiedä.

      :)

      Poista
    2. Niin, ja samalla laatuterveydenhuolto siirtyy niille keillä on rahaa maksaa yksityisestä! Itse kamppailin tuon samaisen asian kanssa, deadlinet ennen laskettua aikaa paukkuivat ja päätin jo ettei me mitään vakuutuksia oteta.
      Sitten yksi päivä soitti isä ja selitti kummitytöstään jolle on todettu 8-vuotiaana reuma. Ja että pitää se vakuutus nyt ottaa. Sitten löysin "suht edullisen", jossa oli "vain" 50e omavastuu. Se sitten otettiin 2kk syntymän jälkeen, vielä ei olla käytetty, vaan julkisella ollaan käyty terveyskeskuksessa. Yksityiselle sitten, jos on oikeasti tarve. Niinkuin oma äiti sanoi, "se on sellainen mielenrauha josta haluaa maksaa".

      Niin kai se on, mutta tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta että kaikki eivät sitä mielenrauhaa saa, koska sen pystyy hankkimaan vaan rahalla. (Itsekin siis kädestä suuhun eläen, mutta kuitenkin eläen).

      Poista
    3. Voi apua, nyt mä keinuttelen näitä vaihtoehtoja enkä tiedä mitä tehdä.
      Tuhoanko mä vakuutuksen ottamiselle koko hyvinvointivaltion ... :D vai saan sen mielenrauhan. Vai saanko?
      Itse asiassa munki deadline on parin päivän päästä mennyt eli kauaa ei voi jahkailla. ..

      Poista
    4. Elämän suuria kysymyksiä.. Koita löytää vastaus :)

      Poista
  3. Sydämessä liikahti erityisesti vastauksen kohdalla, jossa kerroit lempipaikastasi. Niinhän se just on. Usein itse hakee sitä lempipaikkaa jostain unelmalomakohteesta tms. Ei mikään paratiisisaarikaan tuntuisi samalta, ellei sitä voisi jakaa jonkun tärkeän ihmisen kanssa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja aika usein onneksi pääsee itselle tärkeiden vieressä olemaan, eikä tarvitse mennä paratiisisaarille asti :).
      P.S. Se toinenkin kommenti tuli kyllä perille, tarkastuksessa oli .. Eli noi hätä.

      Poista
  4. Sinusta tulee onnellinen! Äskettäin kuuntelin Roman Schatzin maammekirjaa, jossa hän haastatteli onnelisuuden tutkijaa ja kysyi tältä parasta ohjetta siihen, miten tulisi onnellisemmaksi. Tutkija vastasi: "Ole joka päivä vähän ystävällisempi toisia kohtaan" Sinä opettelet sitä joka päivä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mikä mahtava uutinen! ;)
      Tuotahan kannattaa ruveta toteuttamaan sitten oikein olan takaa :).
      Ja hieno ohje, hyvä Roman!!

      Poista
  5. Kiitos, kun kirjoitit slämäriini, (joka tosin sijaitsee blogissasi), se minullakin tästä "haasteesta" tuli mieleen! :)

    Ihania juttua, itseänikin lähellä liippaavia juttua. Lempeys. Kärsivällisyys. Elämästä tykkääminen. Amelie. Toisen, rakkaan vieressä. Välittäminen. Rakastaminen. Voihan sydän.

    Ja mikä valloittava kuva!

    Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ilo saada osallistua sun slämyyn. :D

      Kiitos sinulle ilahduttavasti kommentista.

      <3

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)