keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Perhematka Lontoossa

Koko perheen ulkomaan lomamatka numero yksi on nyt takanapäin. Viikkoon mahtuu melkoinen määrä hetkiä. Matkalla aika katoaa. Kotiin palatessa tuntuu, kuin olisi ollut viikon sijaan kuukauden poissa. 


Matkustaminen lapsen  koko perheen kera ei olekaan ihan niin simppeliä kuin kuvittelin. Olen matkustanut melko paljon perheettömänä ja osaamiseni on siis karttunut rinkkaa selässä kantaen. Nyt selässä matkasi lapsi ja vierellä mies. Yhtälön täydensi ystäväperhe samanikäisellä tenavalla varustettuna. Kaksi vuoden ja risat iässä olevaa lasta pyörittävät kyllä päiväohjelmaa ja tilanteita jos jonkinmoisille kärrynpyörille. Lennot, ne joita eniten pelättiin, sujuivat puolestaan erittäin mallikkaasti. Myös viisumin kanssa matkaaminen oli helppoa, ei ylimääräistä säätöä kentällä. 



Järjestelmäkamerani jätin suosiolla kotiin, koska sen verran osasin aavistaa, että kuuden hengen kokoonpanolla ei pysähdellä asettamaan kameran valotuksia oikeisiin asetuksiin. Vanhan pokkarikameran räpsyjä katsellessani vähän kuitenkin kirpaisi, että kuvat eivät väreillään loista. Värikkäitä muistoja meillä on onneksi sitäkin enemmän. 





Matkakertomuksen kirjoittaminen (ja jos rehellinen olen, myös lukeminen) on minusta aina jotenkin vähän vaivalloista. Matkakokemusta on vaikea pukea sanoiksi. Olen käynyt Lontoossa ennenkin, joten perusnähtävyydet sivuttiin pirpanan kanssa vain ohikulkemalla. Mies sen sijaan teki bussikierroksen ja sai siten näppärästi koko setin yhdellä kierroksella. 




Ystävien/ paikallisten luona asuminen on aina totaalisen erilaista verraten perusturisti-hotellilomaan. Molemmissa on puolensa. Perheen luona pääsee näkemään paikallista arkea aidommin ja tietenkin viettämään aikaa kaukoystävien kanssa. Hotellissa puolestaan loman tuntu vahvistuu. 


Mikä Lontoossa ilahdutti?
Nauraminen ystävien kanssa, taidemuseo, puistossa leikkiminen, Brixton, kiireetön oleminen, yhdessä kokeminen, uudet maut, kukkivat puutarhat, reilun kaupan valikoima, miehen leveä hymy jalkapallostadionkierroksen jälkeen, englannin kieli, kaksitasobussit, monikulttuurisuus, aurinko, vehreys, monet mahdollisuudet, katuvilinän katselu, näin muutamia mainitakseni. 


Hyvän matkakohteen merkki on se, että ennen kuin loma päättyy, miettii jo seuraavaa kertaa samaan paikkaan. Lontoo tulee näkemään meidät vielä. 

6 kommenttia:

  1. Onnistuihan se postauksen kirjoittaminen oikein näppärästi :) ! Itselläkin alkaa tulla hinku jonkinlaiselle kaupunkilomalle, vaikka sellaistakin on toivottavasti kesällä luvassa. Meidän viimekertaisista reissuista on vaan niin tolkuttoman kauan. EI ole edes huomannut, miten aika on hurahtanut ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän joutu tuskailemaan lauseiden kanssa, mutta joitakin sanoja näytti jonoksi asti tulevan :D.
      Ennen perhettä ei kyllä aika hurahtanut koskaan matkustamatta kovin pitkiä aikoja, ajat ovat muuttuneet kuomaseni ;).

      Poista
  2. Tämä on kyllä kärki kolmosessa matkakertomuksista! Samaa mieltä kun sinä niistä :) hienoa että loma onnistui ja nautitte perheen tavoin !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, olen otettu sijoituksesta :D. Kiitos.

      Poista
  3. Ihanaa, että loma sujui hyvin ja viisumihässäkkä on muisto vain. :) Ja samaa mieltä kuin edelliset, hyvä on postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä viisumihässäkkä :D :D :D
      Kiitos, kiva kuulla ettei mennyt raportti ihan mönkään :).

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)