Olen juuri saanut kokea elämäni tähän mennessä onnellisimman päivän. Päivä oli täynnä onnea, iloa ja rakkautta. En löydä sanoja kuvaamaan kaikkea sitä, mitä haluaisin jakaa koko maailmalle. Olen äärimmäisen onnekas ja kiitollinen. Minut on siunattu niin hienoilla ihmisillä elämässäni, etten meinaa sitä aina oikein ymmärtää. Vieraita meillä oli yhteensä yhdeksästä eri maasta. Nyt kun iso määrä rakkaita ja tärkeitä oli yhtä aikaa paikalla, sydän pakahtui. Erityisesti se pakahtui juurikin sen yhden rakkaan vuoksi.
Kaikkien euforiatunteiden keskellä yritän saada kerrottua myös jotakin konkreettista juhlasta. Kuvia meillä ei toistaiseksi ole juurikaan muuta kuin mielessä. Ne saamme muutaman viikon päästä.
Kirkko oli tunteikas ja täynnä onnen kyyneleitä. Ystävät ja suku osallistuivat monin tavoin itse toimitukseen. Morsian pidätteli omia kyyneleitään oikein toden teolla, kun ystävä lauloi toisen ystävän säestäessä pianolla: True colours.
Juhlapaikalle saavuimme vanhan paloauton lavalla körötellen. Melko tyylikäs menopeli. Juhlat vietettiin kauniin kartanon tunnelmissa, ihanan puutarhan ympäröimänä. Pöytiä koristi mm. sadonkorjuun kunniaksi viljaa sekä kierrätyshengessä tehtyjä koristuksia. Kierrätysteemainen hääpukuni sai paljon kehuja, ja täytyy myöntää; sitä oli ihana myös pitää. Hiuksiini sain toivomiani aitoja kukkia. Sulho oli komea. Musiikki sai kaikkien jalat liikkeelle. Ruoka oli maukasta. Ohjelmaa oli sopivasti. Lapset iloitsivat Brunbergin suukoista. Aikuiset nautti Reilun kaupan rypäleitä (puristettuja). Lahjat oli mahtavia kaikki, osasta ollaan jo nautittu tänään. Ja minä, rouva K., nautin joka hetkestä.