Yhdeksän päivää ja 1860 kilometriä, kolme eri leirintäaluetta, kolme yötä teltassa, yksi tönössä, kolme suvun mökissä ja yksi sukulaisilla (laskinkohan oikein). Takapenkillä matkusti mahtava matkaseuralainen, joka sai aivan liian monta voileipäkeksiä pysyäkseen tyytyväisenä.
Mikkelin seudulla kävimme Mikkelipuistossa ihailemassa puutarhoja ja kukkia sekä syömässä ensimmäiset eväät.
Heikkilän yrttitilalla lapsi oppi sanomaan "bää". Aasit nauratti, ne eläimet siis (myönnän, todella ontuvaa huumoria).
Mikkelin jälkeen seurasi melkoinen määrä suoraa tietä, metsää, talo, kilometrejä, toinen talo, taas tuhatmäärin puita, metsää, tietä. Yövyttiin ensin Leppävirralla. Telttaelämää. Jatkettiin matkaa. Taas metsää. Tietä. Metsää. Välissä Kuopio ja ystävät (ja pari ei niin ystävällistä ihmistä). Itikoita, vesisadetta, trangiaa. Metsää. Linnunlaulua ja leirinuotiota.
Jossakin Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajamailla porot ilahdutti tiellä. Jotenkin kauheasti nauratti. Ehkä siksi, että kovin pitkään aikaan ei ollut näkynyt mitään muuta kuin, noh, metsää. Kerittiin eksyäkin. Onneksi kotiavaimet löytyi neljännen päivän kohdalla kenkäkassista. Suunnilleen siinä main, kun kykeni käyttämään muutakin kuin saappaita.
Ranualla alkoi kolmannen yön jälkeen vesisade sataa jo sisälle telttaan. Siirrettiin lasta pisaroiden alta ja seuraavaksi yöksi mökkiin. Alueen halvimpaan. Oikein kelpo tönö.
Ranuan eläinpuistossa eniten viivyttin karhujen luona. Lapsi halusi lähinnä juosta pitkin pitkospuita ja huudella "hau-hau".
Ranuan jälkeen alkoi sukulaissuora, lapsuuden maisemat ja auringonpaiste. Kalajoki-Kokkola-akselilla viihdyttiin hyvä tovi. Mies tykästyi pohjosen lupsakkaan asenteeseen ja iloiseen luonteeseen siinä määrin, että oli jo valmis muuttamaan.
Tänään ajoimme kotiin. Hyvä mieli, ihan tosi hyvä. Hieno retki takana.
Onnistunut matka on sellainen, kun miettii jo seuraavaa kertaa samaan kohteeseen. Ensi kesänä uusiksi.
Ihanaa! Suomi roadtrippiin nyt ehdottomasti kuuluukin sade auringon kera :)
VastaaPoistaJa sateenkaari :).
PoistaKuulostaa ja näyttää ihan täydelliseltä kesäreissulta! Minä haaveilen ja suunnittelen jo ties mitä reissuja ensi kesälle ;)
VastaaPoistaIhan random kysymys, mutta kun on naurattanut omassa arjessa - miten teillä mies suhtautuu hyttysiin? Meillä tuo on kehittänyt jonkinlaisen kammon (tosin Gambiassa jo niitä vihasi) ja ilmoitti että Lappiin en lähdetä kesällä, jos siellä tosiaan on paljon hyttysiä :D
Suomi on täynnä ihania paikkoja, suosittelen:).
VastaaPoistaHyttyset ärsytti meitä molempia (ja lasta kanssa) kyllä sen verta paljon, että telttailemaan noille lakeuksille ei heti uudestaan haluta. Puhuttiin että rannikko olisi varmaan kivempi itikoiden suhteen. Vastaus siis lienee: Ei kovin rennosti, mutta ihan perusärsyynnys :D.
Iiihihiii! Jo otsikko kuulosti tutulta ja sen jälkeen aika moni muukin juttu! Ihanaa!
VastaaPoistaIih, ihana. Kiitos kommentista :). Noilla teillä on monia tarinoita. <3
PoistaKiva kun meni kivasti :)
VastaaPoistaSamaa mieltä:), vaikka vähän ennakkoon jännitti että kuinka tässä käy!
PoistaTosi hienoa, että näitte vaivaa! Tiedän, että vaivaa siinä on, kun lapsen kanssa tekee tuollaista vanhan ajan matkaa, mutta hienot muistot siitä jää. Ja upeaa, että miehesi oppii näin tuntemaan Suomea muualtakin kuin suurista kaupungeista.
VastaaPoistaTelttayön jälkeen trangialla keitetty puuro maistuu hyville muistoille kyllä. Nähtiin paljon Suomea, varmaan enemmän ku moni suomalainen 😃. Pienissä kaupungeissa myös ensimmäisen kerran rasismia ihan kasvokkain, mikä oli harmi.
PoistaKokonaisuudessaan loistava kattaus Suomea, päällimmäisenä hyvät muistot :).
Ihana Suomi-turnee! Ja reissut jatkuu vaan :) Miten kivaa saada teidät tänne!
VastaaPoistaMB
Ja miten kiva tulla!
PoistaTaitaa tulla sopivasti muutama sadepäiväkin väliin, joutaa ommella ;).
Tosin toivottavasti jää sateet muutamaan päivään, yhdessäkin illassa lätsä valmistuisi ;).
Ehdottomasti hatun nosto telttailusta :-)
VastaaPoistaMoni siitä "haaveilee" mutta mukavuus valmiista pedistä vie usein voiton.
Mutta juurikin noista jää niitä ihania muistoja lapsuuden kesistä.
Muistan vieläkin kuin eilisen kun Papan traktorin lavalla köröteltiin hiekkasärkille ja vähän "nolotti" kun toiset ajoi autolla ohi .Mutta juurikin se on kuitenkin se upea muisto lapsuuden kesistä, yksi niistä <3
Tätskä
Ihana traktori-muisto. En ole kuullutkaan tuosta :).
PoistaIhan ei vielä neiti varmaan muista, mutta tarinoita riittää kerrottavaksi. Ja ensi vuonna uusiksi. :)