tiistai 1. lokakuuta 2013

Tyttöjen keittohetki

Perjantaina kävin metsässä. Harmittelin ainoastaan sitä, etten ottanut kameraa mukaan (puhelin sijaisti). Niin ja sitä, että sieniä oli niin paljon että meinasi tulla kylmä, kun kökki samassa kohdassa tosi kauan, hah. Metsä on mahtava.
 

 
 
Lauantaina tein suppareista keiton, pistin kynttilät palamaan ja kutsuin ystäviä kylään. Illan bonuksena oli kulttuuriannoksen haukkaus teatterissa.
 

 
Jälkiruuaksi tein Sanna-tädin sitruunakiisseliä, joka kuuluu ehdottomati syödä lämpimänä vaniljajäätelön kanssa. Ja reilun kaupan kahvit, kuinkas muuten. Jälkiruokapöytänä toimi Lyyti-jakkarat. Keltainen Lyyti sai rinnalleen mintunvihreän kaverin (häälahja). Nyt on molemmilla omat jakkarat mihin pistää oma teemuki tai jalat, tai ehkä kutimet, puhelin, kaukosäädin, tietokone. Niin tai voi nousta seisomaan sen päälle ja pitää puheen. Lyytin päällä voi myös yrittää olla pidempi kuin on.



Kun katselee ikkunasta ulos, tajuaa viimeistään että syksy on erittäin vahvasti täällä. Toivoen kaikki muutkin (halukkaat) olette päässeet metsäretkille ja nähneet ihanan värisiä lehtiä.


2 kommenttia:

  1. Voi miten suloisia jakkaroita :) ! Syksy on hyvää mieltä ja kuulasta auringonpaistetta. Ihan turha miettiä etukäteen räntäsadetta, tai aina paleltuvaa nenää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo musta tuntuu, että yhden uuden jakkarankuuluu saapua kotiimme helmikuussa, kaikille oma ;).
      Syksy on parhaimmillaan oikein kiva!!

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)